Ensi-illassa Berliinissä

Lähes koko esitys tapahtuu venäläistä maaseututunnelmaa henkivässä ulkoilmassa. Tässä ollaan ensimmäisessä kohtauksessa, jossa Tatjana vasta haaveilee unelmiensa sankarista. Kuvat Komische Operin sivuilta. 

Käväisinpä sunnuntai-iltana Berliinin Komische Operin ensi-illassa katsomassa Barrie Koskyn uutta ohjausta Jevgeni Oneginista.
Käynti sujui vaivattomasti, sillä seurasin ensi-iltaa suorana nettiähetyksenä. Tai ei aina niinkään vaivattomasti. Yhteys takkusi alussa ja myöhemminkin kuva pikselöityi ja pysähteli. Ajoittaisista teknisistä hankaluuksista huolimatta nautin kovasti. Tässä ohjauksessa oli ajatusta ja taitoa.
Lähes kaikki tapahtui ulkoilmassa. No, tietenkin näyttää hiukan oudolta, kun Tatjana pyytää avaamaan ikkunan vaikka on selvästi nurmikolla. Muuten näkymä palveli tarinankerrontaa erinomaisesti ja oli tavattoman kaunis.
Pari yksityiskohtaa toi aivan uutta sisältöä kertomukseen. Tatjanan syntymäpäivillä päähenkilöt olivat ulkona ja tanssi kuului sisältä. Viimeisessä näytöksessäkään tanssia ei näytetty, juhlava poloneesi vain kuului jostain, ja Jevgeni oli tanssisalin ulkopuolella.  Käytännöllinen ratkaisu antoi samalla ymmärtää, että kumpikin koki olevansa elämän ulkopuolella.
Oneginin ja Lenskin kaksintaistelu tapahtui nyt huomattavassa humalatilassa. Juuri näin, sillä tällaisiahan nuorten miesten kuolemaan johtavat tappelut ovat, eivät sääntöjen mukaisia kaksintaisteluita. Itse kuolemaa ei näytetty, vain Olgan reaktiot siihen. Ja sehän oli tietysti paljon vaikuttavampaa. Kaiken kruunasi kiihkeä loppukohtaus ja ero surullisen sateen valuessa.

Ohjaus keskittyy hienosti Oneginin ja Tatjanan suhteeseen. Puhuttelevuutta ei ollenkaan vähennä se, että laulajat ovat nuoria, kuten Tshaikovski halusikin. 

Mikä ero tässä olikaan meillä 2006 ensi-iltansa saaneeseen Covent Gardenissa alunperin esitettyyn tuotantoon nähden. Kansallisoopperassahan oli toki aivan loistavia miehityksiä, mutta ohjaus ja visuaalisuus olivat kliseisiä, ja koreografia oli sellainen, että katsoin tanssikohtauksia silmät kiinni.
Barrie Kosky on tällä hetkellä kovasti kysytty ohjaaja oopperamaailmassa. Oneginin yhteydessä hän puhui siihen tapaan, että ei ole ollenkaan vaikeaa tehdä vaikuttavan näköisiä lavastuksia ja keksiä ohjaukselle hyvä konsepti, mutta olennaista on tehdä näyttämölle eläviä hahmoja, joista muodostuu laulun ja näyttelemisen yhteistaideteoksia. Ja sen Kosky todella osaa. Kansallisoopperassa hänen osaamistaan nähdään pian mainiossa Taikahuilussa, joka tosin on jotain aivan erilaista kuin tämä Jevgeni Onegin.
Saiko tämä sinut harmittelemaan, että et tiennyt asettua tietokoneen ääreen sunnuntaina? Ei hätää, hieno Onegin on edelleen nähtävänä. Klikkaa vaikka tästä linkistä ja ala nauttia: Jevgeni Onegin