Lear aloitti suomalaisen oopperan uuden vuosituhannen

Lavastaja Markku Hakuri suunnitteli Kuningas Learia varten tyylikkään julisteen, joka oli myös käsiohjelman kannessa.

Shakespeare, Sallinen, Salminen. Kolmen ässän yhdistelmä koettiin tasan 15 vuotta sitten, kun Aulis Sallisen Kuningas Lear sai kantaesityksensä.
Kuningas Lear oli aikanaan huomattava tapaus. Ensi-ilta 15.9. 2000 oli aivan loppuunmyyty ja kriitikoita tuli kansainvälisestäkin lehdistöstä. Aulis Sallinen aikansa huomattavimpia oopperasäveltäjiä, ja kaiken lisäksi aihe oli kohtalaisen mittava. Kiinnostusta lisäsi vielä kadehdittavan hieno miehitys: nimiosassa Matti Salminen, Gloucesterina Jorma Hynninen, Cordeliana Lilli Paasikivi, Edmundina Jorma Silvasti, Edgarina Sauli Tiilikainen, Reganina Kirsi Tiihonen, Gonerilina Taina Piira... Ja kaikki elivät uransa parhaita vuosia. Okko Kamun innoittuneesti johtama esitys olikin todellista äänten juhlaa.
Seurasin Learin valmistumista tiiviisti. Ooppera oli vasta sävellysvaiheessa kun haastattelin Aulis Sallista. Muistan hyvin ensitapaamisen hänen kanssaan. Hänellä oli päässään karvalakki. Ei siksi, että hän olisi sisäistänyt modernistien hänestä antaman arvion karvalakkioopperoiden säveltäjänä, vaan siksi että ulkona oli yli 20 asteen pakkanen ja Sallinen oli juuri palannut Ranskan-asunnostaan.

Aulis Sallisen luonnoksia Cordelian aiheeksi.

Kun ooppera valmistui, tutkailin huolella niin melodista materiaalia kuin tekstiäkin ja innostuin kovasti. Järjestimme yleisötilaisuuden Alminsalissa. Aulis Sallisen, ohjaaja Kari Heiskasen, Matti Salmisen, Jorma Hynnisen ja muitten esittäjien ajatuksia tuli kuulemaan niin suuri joukko ihmisiä, että tilaisuutta jouduttiin laajentamaan videovälityksellä vielä lämpiöönkin.
Ensi-ilta oli hieno kokemus. Uuden vuosituhannen ensimmäiseen kantaesitykseen kohdistui suuria odotuksia, ja niihin Kuningas Lear vastasi. Se oli suurta oopperaa, entistä melodisemmin soivaa Sallista. Sitäpaitsi säveltäjän omista puheista saattoi jo päätellä tämän olevan hänen viimeinen oopperansa, mikä teki tästä merkkitapauksen. Sallisen tuotantohan on jatkunut vilkkaana, mutta oopperoita hän ei ole enää tehnyt.
Uusia suomalaisia oopperoita on Kuningas Learin jälkeen esitetty useitakin. Lear jätti kuitenkin lähtemättömän jäljen, olihan se ensimmäinen kantaesitysteos, jossa sain olla mukana.